Flunssaa :-(

Eipä kesäflunssa huonompaa ajankohtaa viitsinyt valita. Tuli oltua viikko kotona toipumassa, mutta olo oli niin heikko, että Zivan "treenaus" oli aika huonolla mallilla.

Mutta nyt on palattu arkeen ja koitetaan taas edetä "suunnitelmassa".

Ensimmäisen veri(lettu)jäljenkin tein ja ihan vakuuttavasti Ziva keskittyy ja tekee työnsä huolella.

Kontaktitreenitkin on ihan kohtalaisella mallila, eiliseltä vähän videota:

http://www.youtube.com/watch?v=CGpymI9ziSE&sns=em

Ja käytiin vähän Johannalla putkittelemassakin. J "kehoitti" kokeilemaan lähettämistä yksin, ilman apuohjaajaa ja kas kummaa, se oli aivan loistava ajatus ja Ziva toimii, kuin unelma!!!

http://www.youtube.com/watch?v=CGpymI9ziSE&sns=em

Näistä tunnelmista on kiva jatkaa......

Kisapaikkavierailu ja muuta

Toissailtana leikkelin koko lauman kynnet ilta-auringon loisteessa. Enpä ole ennen noin pieneltä pennulta leikannutkaan, mutta meni aivan loistavasti. 

Eilen käytiin vähän agsakipinää nostamassa, kun Mila-sisko kävi epävirallisissa kilpailuissa (sijoittuen kolmanneksi kilpailevien sarjassa).

Vähän alkuun jännitti, kun oli kymmeniä koiria ja moni niistä haukkui. Ja toinen jännityksen aihe oli "tielenkillä", kovaa ohiajavat autot.

Tänään aamutoimiin kuului hyppyeste-treeniä...

http://youtu.be/MMhvQ-CbJSY

Kontaktiharjoituksia, arjen lomassa

Kuulostaapa otsikkoni harhaanjohtavalta. Pääsinpä minäkin kirjoittamaan sanan "loma". ;-)

Eli meillä on ohjelmaan lähinnä kuulunut nukkumista, syömistä, pissaa, kakkaa ja välillä Ziva vähän kokeilee rajojaan vanhempien koirien kärsivällisyyden suhteen. Nukkuminen sujuu todella mallikkaasti, pihalla ei oikeastaan ole edes häiriötekijöitä ja sisällä ainoastaan jääkaapin ääni keskeyttää unet. Ruoka maistuu ja namit on ihan parasta. Possun kieli on sellainen herkku, että vois vaikka puuhun kiivetä sen vuoksi. Muutamat pissat on sisälle tullut ja yksin jäätyään tulee kakka, muttei pissaa ollenkaan. Ulos ei kyllä vielä osaa pyytää, paitsi yöllä vähän ääntelee ja syystä sekin on tähän saakka ollut.

Eilen vähän tehtiin kontaktitreeniä ja aika hyvin on hoksannut idean.

Aamu http://youtu.be/CHm_1G3zo0o

Ilta http://youtu.be/i7IHVPLUZ9g

Aamutreenivideoo

Oli pakko laittaa jakoon videota meijän aamunaksutteluista. http://youtu.be/7MQK0LdrwZ4

Tiedä vaik minust tulis viel joskus aamuvirkku, kun on niin kiva treenata heti aamusta. Zivalla on keskittyminen ihan uskomattomalla tasolla ja motivaatio, ahneuden ansiosta, on tosi kova, vaik just 15 minuuttia aiemmin oli syöny aamuruoan. Oon tehny senkans ekasta päivästä lähtien sekä ennen, että jälkeen ruokinnan, enkä ole huomannut edes eroa motivaatioon namipalkalla.

Viidettä päivää....

Muutama päivä naksutinkoulutusta takanapäin. Onhan Zivallekin opetettu naksahduksen merkitystä, mut kyl tää ohjaaja on ollu enempi oppilaana.

Joskus 10 vuotta sitten olen hevosille vähän naksutellu, mut koirienkans on kyl jäänyt vähemmälle. 

Kai sitä tekemällä oppii, kun perusjutut on jollain tavalla hallussa.
Tuossa pien video treeneistä.

Eilen käytiin moikkaamassa agilitytuttuja ja Ziva pääs katsomaan BC-Maijaa.

Toinen päivä

Toinen päivä menikin entistä reippaammin. Aamuisen Milan juoksutuksen jälkeen Mila teki tuttavuutta päivän mittaan Zivan kanssa, jopa niin hyvin, että illalla ne makailivat jo pihalla vierekkäin. Ja päivällä oli Ziva hakeutunut Nugan läheisyyteen nukkumaan. Se oli itselleni ainakin hieman yllätys, kun vanhuksen mielestä toi paikka pitäisi ansaita. (Kuva alla)

Mila on ollut eniten ihmeissään uudesta tulokkaasta, mutta illalla sekin sai tehdä agsajuttuja ja miä pidin pitkin päivää sitä kainalossa, kun Ziva huilaili. Ilalla alkoi Milankin elämäkin normalisoitua.... Tai siis  kuin normaaliks elämä voikaan palata, kun perheessä on kaks belgikoiraa. ;-)

Aamuisella käytiin kävelemässä tien päähän. Itselläni on varmaan isompi ongelma toi hihnassa kävelemisen opettelu. 

Ziva haaveili jo aamusta agilityhommia, mut ehkä huomenna sitten.

Mila sai maistaa hieman omaa lääkettään aamulla, kun antoi Zivan aloittaa leikin, mut ei ehtinytkään alta pois.... Sen jälkeen oli ruskea takiaispallo rinnuksissa kiinni. ;-)

Ensimmäinen arkiaamu

Tää otsikon mukainen tilanne on ollu yks pahimmista peloistani, kun en ole oikein aamuvirkku, mut joku pentu sattuu olemaan.

Tässä aamussa ei ollut muuta, kuin positiivista. 

Tuntia aiemmin sängystä ylös (04.15).

Kahvit valumaan, ruoka naamaan, hihnassa parkkikselle, parkkiksella aamutottikset, hihnassa takasin pihalle. Pentu toimii, kuin kone... Kaks kertaa jo treenattu namin kanssa täydellä mahalla... Ihan tosi ahne.... 

Sit aloinkn miettimään, et miten saan sen väsymään... Mila-sisko avitti siinä vähän... Samalla sain pari kuvaakin, jotka kuvastaa Zivaa vähän enempi, kuin aiemmat nukkumiskuvat...

Oon ite tosi pirteä ja motivaatio on ihan mahottoman korkealla, joten toivottavasti jaksan jatkossakin käyttää nämä aamut hyväksi.

Milakin alkaa suhtautumaan rohkeammin ja avoimemmin tulokkaaseen, kun on vissiin tajunnut, et Ziva meinaa viettää meillä vielä monta yötä ja monta päivää....

Nuga, eilen illalla ekan kerran, selvitti vähän paikkaansa ja tuntui uskottavuus olevan kunnossa.

Kivaa on Zivan kanssakin, mut kiva on mennä käväsemään töissäkin ;-)

Yllätin itseni jopa tän blogin suhteenikin, kun viimeviikolla ajattelin, etten saa ikinä kirjoitettua mitään kahta riviä pidempää päivitystä tänne.  :-)